Mottona oli ”jokapäiväisiä ruokia“, kun huhtikuun lopulla kokkauskurssimme järjestettiin jo toista kertaa. Kurssilla kiinnostuneille tarjottiin mahdollisuus valmistaa itse Suomelle tyypillisiä ruokia opettajan johdolla ja lopuksi maistaa niitä.
Tyypillistä suomalaiselle keittiölle ovat yksinkertaisten aineksien kuten maitotuotteiden ja juuresten käyttäminen sekä säästeliäisyys mausteiden kanssa. Suomen maantieteellinen sijainti on johtanut siihen, että ruokatottumuksissa on vaikutteita sekä lännestä että idästä. Tätä monipuolisuutta kattamaan ruokalistalle oli tällä kerralla valikoitunut yksitoista erilaista ruokalajia.
Missään tapauksessa kalaruoka ei saanut puuttua – mehän puhumme kuitenkin ”tuhansien järvien maasta“, joten tuoretta kalaa on saatavilla kaikkialla. Meillä alkuruokana oli lohikeitto, joka – pohjoismaisittain tyypillisesti – valmistettiin maitoon.
Köttbullar ei ole saatavilla vain ruotsalaisissa huonekaluliikkeissä, vaan nämä pienet lihapyörykät kuuluvat myös Suomessa jokaiseen juhlaan. Niin ikään Ruotsista on lähtöisin janssoninkiusaus. Kurssilla kokkasimme sen kahta erilaista muunnelmaa: ensinnäkin kinkkukiusausta, jolloin anjovis korvattiin kinkulla. Lisäksi valmistettiin modernimpaa kasviskiusausta, jossa kuivattu tomaatti toimii suolaisena osana ja jossa käytetään myös Välimeren alueen yrttejä.
Yksinkertaisempaa ruokaa edusti uunimakkara. Kyseessä on siis juustolla ja tomaateilla koristeltu lenkkimakkara, joka paistettiin lopuksi uunissa.
Pannukakkuja ja ohukaisia syödään Suomessa mielellään myös suolaisina. Siitä syystä meillä valmistettiin pinaattilettuja. Lusikallisella puolukkahilloa ja raejuustolla tarjottuina ne eivät ainoastaan maistu hyviltä, vaan ovat vihreän värinsä ansiosta myös optisesti houkuttelevia.
Hieman sorminäppäryyttä vaadittiin karjalanpiirakoiden kanssa: vaivaaminen, kauliminen, täyttäminen, nypyttäminen… Ratkaisevaa oli löytää sopiva taikinan paksuus ja täytteen määrä. On hyvä, että Risto pystyy karjalaisesta perhetaustastaan johtuen turvautumaan perheen reseptiin sekä omaan kokemukseensa ja välittää tietoa eteenpääin. Niinpä myös meidän piirakanleipojat pääsivät nopeasti kärryille tekniikasta. Munavoilla tarjottuina piirkat maistuivat kaikille.
Lisukesalaatteina tarjolla oli tällä kerralla tuoreista herkkusienistä valmistettua sienisalaattia sekä aurinkosalaattia, joka on hedelmällinen porkkanaraasteesta, keräkaalista ja ananaksesta valmistettu salaatti.
Vappu oli ovella, joten tarjosimme osallistujille ruokajuomaksi itse valmistamaamme simaa. Tämä sitruunaa sisältävä virvoitusjuoma kuuluu oleellisena osana suomalaiseen vappuun. Koska valmistamiseen kuluu yli viikko, ei siman valmistaminen kurssilla ollut valitettavasti mahdollista. Valmistusohjeen – kuten kaikkien muidenkin ruokien reseptit – saivat osallistujat tietysti kuitenkin viedä mukanaan kotiin.
Koska pääsiäisestä ei ollut vielä kulunut paljon aikaa, olimme päättäneet valmistuttaa jälkiruoaksi pika-pääsiäispashaa. Kyseessä on nopeavalmisteinen versio itäslaavilaisesta rahkaruoasta, joka on kulkeutunut Suomeen ortodoksisen kirkon mukana ja joka tunnetaan nykyään kaikkialla Suomessa. Tämän jälkiruoan kanssa osallistujat saivat ryhtyä luoviksi ja koristella rahkan mielensä mukaan tuoreilla hedelmillä.
Lopulta kanelin ja voin houkutteleva tuoksu ilmoitti, että korvapuustit olivat valmiita. Jokainen sai yhden korvapuustin uunituoreena ja vielä lämpimänä käteensä. Vatsat täytettyinä vuorossa oli vielä yhteinen siivous ja tiskaaminen. Tähteeksi jäänyttä ruokaa sai tietysti jokainen viedä mukanaan kotiin.
Tuliko vesi kielelle? Seuraava kokkauskurssi on tarkoitus järjestää marraskuun lopulla. Ajankohtaiset kurssit löytyvät aina kohdasta ”kurssit” tai VHS Dortmundin nettisivuilta. Tervetuloa syömään!
