Runebergin päivän kunniaksi leivomme runebergintorttuja

You are currently viewing Runebergin päivän kunniaksi leivomme runebergintorttuja

Helmikuun 5. päivänä Suomessa vietetään Runebergin päivää. Kyseessä on liputuspäivä suomenruotsalaisen runoilijan Johan Ludvig Runebergin kunniaksi. Vaikka tämä kirjoitti kaikki teoksensa ruotsiksi, pidetään häntä Suomen kansallisrunoilijana. Hänen tunnetuin teoksensa lienee kaksiosainen runokokoelma Fänrik Ståls sägner (suomeksi Vänrikki Stoolin tarinat; saksaksi Fähnrich Stahls Erzählungen) vuodelta 1848/1860. Tämän eepoksen johdannon muodostaa runo Vårt land, jonka (suomeksi käännetty) ensimmäinen ja viimeinen säkeistö lauletaan nykyisin Suomen kansallishymnin Maamme tekstinä.

Runeberg eli pitkään Porvoossa, josta myös häneen mukaansa nimetyt tortut ovat kotoisin. Kertomusten mukaan hänen vaimonsa Fredrika keksi reseptin; todennäköisempää on kuitenkin, että joku porvoolainen kondiittorimestari kehitti sen. Tämän leivonnaisen suosioon sillä ei joka tapauksessa ole merkitystä. Tortut ovat pieniä ja kiinteitä, vähän pidempiä kuin muffini, usein rommilla tai manteliliköörillä kostutettuja, ja ne on tavallisesti koristeltu vadelmahillolla sekä sokerikuorrutteella.

Helmikuun viidennen päivän tienoilla runebergintorttuja on saatavilla koko maassa. Kyetäkseen nauttimaan tortuista sen jälkeen täytyy joko lähteä Porvooseen tai ryhtyä itse leipomaan niitä. Valmistus ei ole monimutkaista, ja internetistä löytyy pikaisen etsimisen jälkeen valmistusohjeita sekä saksaksi että suomeksi.

Ohessa on vielä muutamia kuvia kotoisesta torttujen leipomisestamme:

Kannattaa säilyttää muutamia ruskeita pipareita joulun yli: Niitä tarvitaan murennettuina torttujen aineosaksi.

 

Taikinalla täytetään tätä tarkoitusta varten suunniteltu torttuvuoka, joka on selvästi syvempi kuin muffinivuoka.

 

Paistamisen jälkeen tortut kostutetaan vesi-sokeri-likööriseokseen.

 

Paksu rengas sokerikuorrutetta ja lusikallinen vadelmahilloa täydentävät runebergintortut.

Vastaa