Ooh, panttipullo!

You are currently viewing Ooh, panttipullo!

Ilahduin eräänä jouluaattoiltana, kun avatessani lahjoja huomasin eräässä paketissa olevan pienpanimon olutpullon. Huomioni ei kuitenkaan kiinnittynyt ensimmäiseksi sisältöön vaan pieneen merkkiin pullon etiketissä. Tajusin nimittäin, että palauttamalla pullon kauppaan siitä saa 10 senttiä panttia. Sisällön nauttimisen lisäksi rikastuisin siis vielä 10 sentillä! Ehdin jo riemuissani kiljaista ”panttipullo!”, kunnes ymmärsin, miten sopimaton reaktioni oli. Onnekseni lahjan antanut henkilö ei ollut paikalla kuulemassa reaktioani.

Muistan vielä hyvin, miten Suomessa juomatölkit tulivat pantillisiksi 90-luvun puolivälissä, jolloin niiden yläreunaan ilmestyi kaksikielinen teksti ”PANTTI PANT”. Pullopantti oli ollut olemassa jo aikaisemmin. Täytyy sanoa, että tässä suhteessa Suomi sijoittuu eurooppalaisessa vertailussa ihailtavasti kärkijoukkoon: On vielä paljon eurooppalaisia maita (Euroopan ulkopuolisista maista puhumattakaan), joissa panttijärjestelmää ei tunneta.

Erityisen ilahtunut olen siitä, miten hyvin panttijärjestelmä toimii. Kaikkialla on palautusautomaatteja, jotka toimivat moitteettomasti. Saksassakin on kyllä nykyään laaja panttisysteemi, mutta jossakin kaupoissa pullon- ja tölkinpalautus suoritetaan edelleen manuaalisesti, eli kassatyöntekijä heittää pullot koreihin ja laskee samalla niiden lukumäärän.

Siellä, missä palautus on automatisoitu, automaattien lukumäärä vaihtelee yhdestä kolmeen. Yleensä pienemmissä marketeissa on kuitenkin vain yksi palautusautomaatti, mikä aiheuttaa päänvaivaa, sillä asiakkaita riittää, ja kun heillä on yleensä mukanaan koko suvun viimeisen puolen vuoden pullot ja tölkit, aikaa kuluu. Suurin ongelma on mielestäni kuitenkin automaattien tehottomuus. Siinä missä Suomessa automaatteihin voi oikeastaan melkein heittää minkälaiset pullot miten päin tahansa, alkaa automaatti Saksassa valittaa heti, jos koodi ei ole ylhäällä, pullo on vähänkin likainen, käsi on työnnetty liian pitkälle tai pullo on automaatille tuntematon. Lisäksi yksi automaatti on nopeasti täynnä, jolloin viimeistään täytyy kutsua kaupan työntekijä paikalle auttamaan. Aikaa automaatin edessä seisoessa kuluu siis yleensä enemmän kuin tarpeeksi, ja hermot voivat olla koetuksella.

Vaikka Saksassa panttijärjestelmää on yksinkertaistettu 1990-luvun jälkeen, on edelleen voimassa jako ”pehmeiden” kertakäyttöpullojen (Einwegflaschen, joiden pantti on tilavuudesta riippumatta 25 senttiä) ja ”kovien” kierrätys- eli uudelleen käytettävien pullojen (Mehrwegflaschen; pantti 8 tai 15 senttiä) kesken; joissakin marketeissa on nimittäin myynnissä vain kertakäyttöpulloja, jolloin automaatti ei ota takaisin kovia pulloja eikä myöskään kauppa ole velvollinen ottamaan niitä takaisin. Toisinaan taas automaatit ottavat vain näitä 25 sentin pulloja ja loput pullot voi palauttaa manuaalisesti kassalle. Lisäksi on olemassa automaatteja, jotka eivät tunnista tölkkejä, jolloin ne on taas palautettava joko kassalle tai toiseen myymälään. Tuskin tarvitsee edes erikseen mainita, että automaatit ja kaupat ottavat vastaan ainoastaan sellaisia pulloja ja tölkkejä, joista Saksassa maksetaan pantti. Muut pullot ja tölkit, esimerkiksi ulkomailta ostetut, päätyvät siksi usein roskakoriin tai – valitettavasti liian usein – roskakorien viereen katujen varsille.

Suomessa homma sujuu huomattavasti paremmin: Automaatit toimivat yleensä luotettavasti ja ovat nopeita. Niin pientä tai syrjäistä markettia ei olekaan ettei siellä olisi palautusautomaattia. En muista koskaan nähneeni Suomessa manuaalista pullonpalautusta. Mielenkiintoista tässä yhteydessä on se, että suomalaisiin automaatteihin voi laittaa kaikenlaisia pulloja ja tölkkejä, siis myös sellaisia, joista ei Suomessa makseta panttia. Tällöin automaatin näyttöön ilmestyy teksti ”pantiton”, mutta pullosta tai tölkistä pääsee eroon eikä se päädy kadulle tai metsään. Lisäksi Suomessa kuluttajat ovat jo tottuneet siihen, että pantillisia ovat kaikki mahdolliset tölkit ja pullot, mukaan lukien kaikki Alkon tuotteet eli esimerkiksi likööri-, kuohuviini- ja viinapullot. Ovatpa innokkaimmat ihmiset tunkeneet jo sillipurkkejakin automaatteihin, mistä kauppias tosin ei erityisemmin pitänyt laittaen automaatin viereen asiasta huomauttavan viestin.

Myös vahvoja alkoholijuomia sisältävät pullot ovat Suomessa pantillisia. Tästä Salmiakki-Koskenkorvapullosta maksetaan panttia 20 senttiä.

 

Pantti ei ainakaan Suomessa ole mikään este ostaa tuotetta eli se tai puuttuminen ei vaikuta suuresti ostopäätökseen. Saksassa on ainakin aikaisemmin yritetty pantin suuruudella vaikuttaa ihmisten ostoskäyttäytymiseen. Tämä selittää sen, että kertakäyttöpullojen ja tölkkien pantti on 25 senttiä, kun taas uudelleen käytettävien pullojen pantti on 8 tai 15 senttiä. Tutkimusten mukaan pantin suuruudella ei kuitenkaan näyttäisi olevan vaikutusta siihen, millaisissa pulloissa nestettä ostetaan.

Saksan käytännöstä poiketen suomalaisissa marketeissa juomien hinta on ilmoitettu pantillisena, eli isolla fontilla painetussa luvussa on jo pantti mukana. Lisäksi pienellä on usein teksti ”sis. pantin xx,xx €”. Saksassa isolla painettu hinta on siis pantiton ja pantin suuruus mainitaan pienellä tekstillä ”zzgl. Pfand xx,xx €” eli ”lisäksi pantti”. Koska Suomessa pantin suuruus määräytyy pullon tilavuuden mukaan (eli mitä isompi pullo on, sitä enemmän panttia siitä maksetaan) ja asiakas näkee ensimmäiseksi pantillisen hinnan, yrittävät valmistajat antaa kuluttajille vaikutelman edullisista tuotteista pienentämällä pullojen kokoa. Esimerkiksi eräs niin sanottujen makuvesien valmistaja tarjoaa tuotteitaan 0,95 litran pulloissa, koska niistä kuluttaja maksaa panttia vain 20 senttiä eikä 40 senttiä, kuten kaikista vähintään yhden litran pulloista. Pantin sisältävään hintaan 0,05 litran ero vaikuttaa siis tuon 20 sentin verran. Suomessa tölkkien pantti on 15 senttiä ja lasipullojen sekä pienten juomapakkausten pantti 10 senttiä. Panttijärjestelmä on myös yhtenäinen, eli kaikki pullot ja tölkit voi palauttaa mihin kauppaan ja automaattiin tahansa.

Yksi pieni ja käsittämätön kauneusvirhe tässä muuten toimivassa järjestelmässä kuitenkin on. Lidl-kaupan ”omat” pullot voi nimittäin Suomessa palauttaa ainoastaan Lidl-kauppoihin. Lidlin automaatit kyllä hyväksyvät kaikkien muidenkin kauppojen pullot ja tölkit, mutta jostakin kumman syystä asia ei toimi toisinpäin. Lidl on toiminut Suomessa nyt jo yli 20 vuoden ajan, mutta tätä virhettä ei ole ainakaan vielä saatu korjattua. Aika näyttää, tehdäänkö asialla jotakin. Sitä odotellessa nauttikaamme juomista ja muistakaamme palauttaa tyhjät pullot ja tölkit kauppoihin!

 

Vastaa