Mitä helvettiä? – Kiroileminen ja manaaminen suomeksi

  • Artikkelin kirjoittaja:
  • Artikkelin kategoria:Kieli
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
You are currently viewing Mitä helvettiä? – Kiroileminen ja manaaminen suomeksi

Kirosanat ovat aihe, johon ei usein perehdytä tavanomaisissa oppikirjoissa. Olen kuitenkin varma, että monet ihmiset – minut mukaan lukien – ovat kiinnostuneita siitä, miten he voivat kirota toisella kielellä. Viimeistään silloin, kun katselee televisio-ohjelmia kohdekielellä, törmää niihin. Koska minun henkilökohtainen suomen kielen opettaja on (kuulemma) liian kiltti päästämään suustaan rumia sanoja, on minun täytynyt opetella nämä sanat suureksi osaksi oma-aloitteisen etsinnän kautta. On olemassa esimerkiksi melko yksityiskohtainen englanninkielinen Wikipedia-artikkeli suomalaisista kirosanoista. Seuraavassa paneudun muutamiin yleisimmistä ilmauksista.

Perkele on luultavasti ulkomailla tunnetuin suomalainen voimasana ja sillä tarkoitetaan pirua. Oletetaan, että kyseessä on balttilaisista kielistä lainattu sana. Perkele sopii tilanteisiin, joissa saksan kielessä sanotaan ”Scheiße!“.

Kirosanoilla on usein yhteys kristilliseen uskoon tai sitten niillä viitataan sukupuolielimiin tai ulosteisiin. Pysykäämme aluksi ensimmäisessä. Perkeleen lisäksi on muitakin sanoja, joita käytetään kiroilemiseen, esimerkiksi saatana tai juuri mainittu piru. Niinpä voi sanoa ”Piru vieköön!“, mikä vastaa suunnilleen saksan ilmausta ”Soll’s der Teufel holen!“.

Tässä kohtaa haluaisin lisätä lyhyen ekskurssin. On olemassa mahdollisuus kiroilla erityisen voimakkaasti käyttämällä useita kirosanoja peräjälkeen, jolloin ensimmäisen niistä on oltava genetiivissä: Perkeleen perkele! Saatanan perkele! Lisäksi ilmauksia voi painottaa erityisesti lisäämällä eteen sanan voi(han): Voi piru! Voihan perkele!

Helvetti (saksaksi Hölle) on sana, jota käytetään kummassakin kielessä suunnilleen samalla tavoin. Jos esimerkiksi kysyn kuten otsikossa ”Mitä helvettiä?“, haluan saksaksi tietää ”Was zur Hölle?“. Jos sanon ”Painu helvettiin!“ , se tarkoittaa ”Fahr zur Hölle!“. Myös tässä on mahdollista käyttää genetiiviä: ”Helvetin bussi oli myöhässä.“ – ”Der verdammte Bus war zu spät.“. Jokin voi myös olla helvetin hyvä, eli saksaksi höllisch / verdammt gut, mikä vastaa ennemminkin kehua kuin kirousta.

Jumala ja luoja ovat saksaksi Gott ja Schöpfer. ”Jumalauta!“ on suoraan käännettynä ”Gott hilf!“, mutta käännös ei tuo tarpeeksi hyvin esiin sitä turhautumista, mikä tähän ilmaukseen liittyy. Siksi käännös “Gott verdammt!“ olisi ehkä osuvampi. Tilanteissa, joihin saksaksi reagoidaan sanomalla “Oh Gott!“, turvaudutaan suomessa ilmaukseen Voi luoja!“.

Siirtykäämme nyt sanoihin, jotka liittyvät ulosteisiin ja kehonosiin. Ensimmäiseksi mainittakoon runsaasti käytetty vittu. Kyseessä on karkea ilmaus naisten sukupuolielimille, ja sitä käytetään samoin kuin englannin fuck-sanaa. ”Mitä vittua?“  voidaan siis kääntää hyvin englannin ilmauksella ”What the fuck?“ . Jos jokin asia on mennyt täysin pieleen, voi sanoa ”Se meni vituiksi.“  ”Haista vittu!“ on suoraan saksaksi ilmaistuna ”Fick dich!“. Jos joku sanoo ”Minua vituttaa!“, hän on sillä hetkellä todella huonolla tuulella – saksaksi ”Ich bin angepisst!“ tai kuten nykyään on myös tapana sanoa ”Das fuckt mich ab!“.  Sanasta vittu voidaan johtaa myös adjektiivi vittumainen. Niinpä vittumainen juttu onkin typerä, harmittava asia. Toki on nähtävissä sellaistakin, että jokin on vitun hyvä. Se on aivan kuten jo aikaisemmin mainittu helvetin hyvä oikeastaan positiivisesti tarkoitettu.

Seuraava peruskäsite on paska, saksaksi Scheiße. Sitä voi yhdistellä äsken käsitellyn vittu-sanan kanssa: ”Vittu tätä paskaa!“, eli saksaksi kutakuinkin ”Fick diese Scheiße!“. Sanaa paska voi käyttää samalla tavalla kuin saksan kielessä. Esimerkiksi ilmaus “Se on paska homma.“ tarkoittaa ”Das ist eine scheiß Aufgabe.“. Jos sanotaan “Älä jauha paskaa!“, vaaditaan keskustelukumppanilta saksaksi ”Laber keine Scheiße!“. Sanasta paska voi myös johtaa runsaasti muita ilmauksia: adjektiivin paskamainen (vastaa suunnilleen englannin sanaa shitty), nimittelysanoja kuten paskiainen ja paskapää (se olisi saksaksi suunnilleen niin epäkohtelias kuin Arschloch tai Hurensohn), paskamyrsky (shitstorm)… Pääkaupunkiseudulla käytetään muuten „paskaa“ tarkoittavaa slangisanaa skeida ja siitä johdettua verbiä skeidata.

Virtsalle on olemassa sanoja kuten kusi tai pissa. Kuten on helposti arvattavissa, nämä sanat vastaavat saksan sanaa Pisse. Kun sanon “Minua pissattaa.“, niin minulla on välttämätön tarve tyhjentää rakkoni. Pissa on siis pikemminkin harmiton sana. Sitä vastoin on parempi välttää sanan kusipää käyttöä, koska sillä, kuten myös sanalla paskapää, toista henkilöä kutsuttaisiin saksaksi tittelillä Arschloch.

Perse on alatyylinen ilmaus takamukselle. Huomionarvoista on minusta se, että kun saksassa jokin on für den Arsch eli ”perseelle”, tulee se suomessa samasta paikasta: ”Tämä on perseestä!“.

Tässä oli tämä pieni retki kirosanojen maailmaan. Kuten muidenkin sanojen kohdalla pätee tähänkin, että niiden oikeanlaisen käytön oppii parhaiten kopioimalla ne natiiveilta. Ei siis muuta kuin korvat hörölle ja kuuntelemaan tarkasti, kun ensi kerralla kohtaa suomalaisen, joka on harmissaan jostakin asiasta.

 

Vastaa