Ruoanlaitto ja leipominen suomeksi

You are currently viewing Ruoanlaitto ja leipominen suomeksi

Suomalainen keittiö on aihe, jonka parissa viihdymme aika ajoin. Se sai alkunsa muutamia vuosia sitten siitä, että olin tietysti utelias ja halusin tietää, mitä Suomessa tyypillisesti laitetaan ruokapöytään. Koska suurinta osa perinteisistä ruoista kuten mämmiä, karjalanpiirakoita tai lanttulaatikkoa ei tietenkään saa valmiina saksalaisesta supermarketista, asetumme säännöllisesti itse hellan ääreen. Tässä artikkelissa haluaisin antaa muutamia vinkkejä, joista on apua, kun yrittää valmistaa ruokaa tai leipoa suomalaisten ruokaohjeiden mukaan.

 

Desilitroja grammojen asemesta

Ruoka-aineluetteloa lukiessa silmiin osuu heti se, että määrät ilmoitetaan useimmiten desilitroissa eikä – kuten saksankielisissä ohjeissa on tavallista – millilitroissa tai painona. Tätä varten on olemassa mittakuppeja, joiden tilavuus on desilitra ja jotka kuuluvat kiinteänä osana suomalaiseen keittiöön.

Tärkeä työväline: desilitramitta

 

Tietysti desilitrat voi myös muuttaa (saksalaisesta näkökulmasta) tavallisempiin yksiköihin. On kenties jäänyt mieleen, että yksi desilitra vastaa sataa millilitraa, tai ainakin asia on helposti selvitettävissä. Kemisti minussa haluaisi huomion kiinnitettävän siihen, että massa ja tilavuus ovat tiiviyden kautta yhteydessä toisiinsa ja helposti laskettavissa – edellyttäen, että tiedossa on esimerkiksi vehnäjauhon tiiviys. Vaihtoehtoisesti olen löytänyt ainakin suomalaiselta Marttojen sivustolta martat.fi kohdasta Desilitran paino taulukon, jossa annetaan muutamien usein käytettyjen aineksien paino desilitraa kohden.

 

Lyhenteitä ja määrien ilmauksia

Seuraavia lyhenteitä ja määrämittoja käytetään usein ruokaohjeissa (lista saattaa olla puutteellinen):

Suomi Saksa
kpl = kappale Stück
mm = maustemitta Gewürzmaß, vastaa 1 ml
nippu Bund
pkt = paketti Paket
prk = purkki Büchse tai Glas
ps, pss = pussi Tüte
ripaus Prise
rkl = ruokalusikka EL = Esslöffel
rs = rasia Schachtel
tilkka Schuss
tl = teelusikka TL = Teelöffel
tlk = tölkki Dose

 

 

Erilaisia nimityksiä…

Vielä muutamia huomioita nimityksiin liittyen: Suomessa kaikkea, mikä saksaksi on Auflauf, kutsutaan nimellä laatikko (esim. makaronilaatikko, perunalaatikko, kalalaatikko…). Mielenkiintoista on se, että yleensä niihin ei laiteta pinnalle juustoraastetta ennen paistamista.

Nimellä piirakka kutsutaan kaikenlaisia leivonnaisia, jotka valmistetaan uunipellillä tai jotka ovat pääasiassa litteitä, eli esimerkiksi omenapiirakka. Saksaksi tällaista leivonnaista kutsutaan nimellä Apfelkuchen vom Blech eli suoraan käännettynä omenakakku pelliltä.

Myös sose on niin sanotusti petollinen ystävä: saksaksi käytetään nimityksiä Püree tai Mus. Niinpä omenasose on saksaksi Apfelmus ja perunasose on Kartoffelpüree. Saksan sanaa Soße vastaa suomessa kastike.

Kun suomalaisessa ruokaohjeessa on puhe kondensoidusta maidosta, on Saksassa syytä välttää joka kaupassa tällä nimellä myytävää tuotetta ja parempi hankkia tölkki, jossa lukee gezuckerte Kondensmilch, eli jossa erikseen mainitaan maidon olevan sokeroitua. Tämä sokeroitu tuote on nimittään huomattavasti viskoosisempaa kuin ”tavallinen” kondensoitu maito, ja kehotankin jokaista, joka ei halua syödä kakkuaan nestemäisenä, noudattamaan tätä vinkkiä.

Sama suomalainen ruokaohje, erilaatuista kondensoitua maitoa: Jos ohjeessa lukee kondensoitu maito, tarkoitetaan tuotetta, joka Saksassa tunnetaan nimellä gezuckerte Kondensmilch. Ylemmässä kuvassa on kinuskikakkua, joka on valmistettu sokeroidusta kondensoidusta maidosta, alemmassa versiossa käytettiin erehdyksestä sokeroimatonta kondensoitua maitoa.

 

Huomiota herättää myös se, että Suomessa on olemassa kuohukermaa sekä vispikermaa, joita käytetään eri tarkoituksiin, kun taas Saksassa tunnetaan vain yhdenlainen süße Sahne eli makea kerma. Kuohukerma lienee helpommin vatkattavissa, kun taas vispikerma antaa ”tukevamman“ vaahdon, jolloin sitä suositellaan käytettäväksi esimerkiksi kermakakkujen valmistamiseen.

Suomalaisten ruokaohjeiden eräs tyypillinen ainesosa on siirappi. Sillä tarkoitetaan sokerijuurikkaasta valmistettua siirappia, jota päätyy yleensä myös puolikas tai kokonainen desilitra ruokiin kuten joulun laatikoihin.

 

…ja erilaisia pakkauksia

Eroja saksalaisten ja suomalaisten ruokaohjeiden välillä voi syntyä myös silloin, kun tietyt elintarvikkeet ovat saatavilla toisenlaisissa pakkauksissa. Esimerkiksi vaniljasokeria, leivinjauhetta ym. ei Suomessa myydä pusseissa vaan pienissä purkeissa. Ei siis ole ihme, että ollessani lomalla ystäväni Janan kanssa kävelimme pitkään ympäri supermarkettia leivinjauhetta etsin. Emme yksinkertaisesti tulleet ajatelleeksi, että meidän olisi pitänyt etsiä pientä purkkia. Suomalaisissa ruokaohjeissa ei siis juurikaan käsketä lisäämään pussillista vaniljasokeria vaan ehkä teelusikallinen.

Tavallinen hiivakuutio painaa Suomessa hulppeat 50 grammaa, kun taas Saksassa sen normaalipaino on 42 grammaa. Niinpä myös leivontaohjeet on yleensä laskettu niin, että tuorehiivaa laitetaan 50 grammaa. Tässä tapauksessa olemme silti käyttäneet vain 42 grammaa, ja toistaiseksi se on toiminut hyvin. Korvapuustimme ovat kohonneet luotettavasti myös vähän pienemmällä hiivamäärällä. Korvapuusteista puheen ollen: Pohjoismaissahan niihin kuuluu kardemummaa. Silmiinpistävää on se, että Suomessa saatavilla oleva kardemumma on melko karkeaa, kun taas Saksassa se on jauhettu hienoksi pulveriksi.

Yleisesti ottaen mausteita käytetään Suomessa melko säästeliäästi. Perinteisissä ruokaohjeissa ei käytetä monia eri mausteita eikä myöskään suuria määriä. Päinvastoin, joskus törmää huomautuksiin maustaa varovaisesti tai määriin kuten ”1/4 teelusikallista pippuria”. Siksi suomalaiset ruoat saattavat maistua tympeältä niiden mielestä, jotka ovat tottuneet keskieurooppalaisen keittiön antimiin. Tästä syystä me maustamme ruokia aina hieman suurpiirteisemmin kuin mitä ruojaohjeissa mainitaan.

Ei muuten tarvitse ihmetellä sitä, että suomalaiset ruokaohjeet on kirjoitettu imperatiiviin, eli ”keitä pasta“. Saksassa taas kehotukset on usein muotoiltu epäsuorasti: die Nudeln aufkochen.

Sen, joka nyt on päässyt makuun ja haluaa kokeilla pohjoismaisia ruokia, mutta haluaa lukea ohjeet mieluummin saksaksi kuin suomeksi, kannattaa katsoa blogia mahtava.de. Sieltä löytyy kaikenlaista herkullista kokattavaa hernekeitosta korvapustiin.

Vastaa